Taloudellinen vastuu
Veden myynti laski merkittävästi
Vuonna 2023 veden myynti Lahdessa oli 7,2 milj. m³, mikä tarkoitti laskua 3,1 % edellisvuoteen verraten. Vastaavasti veden myynti laski myös Hollolassa sekä Iitissä. Hollolassa veden myynti oli 0,78 milj. m³ ja Iitissä 0,21 milj. m³. Laskutetun jäteveden määrä laski Lahdessa edellisvuodesta 3,2 % ollen 7,3 milj. m³. Hollolassa laskutetun jäteveden määrä oli 0,76 milj. m³ ja Iitissä 0,21 milj. m³.
– Pitkään jatkuneista energiansäästötalkoista näyttää tulleen pysyvä trendi suomalaisten keskuudessa. Tilanne on luonnollisesti heijastunut ihmisten kulutustottumuksiin, minkä vuoksi myös vedenkulutus on Lahdessa laskenut merkittävästi, kertoo Lahti Aquan asiakkuusjohtaja Soile Toivonen.
Lahtelaiset käyttävät vettä vuorokaudessa keskimäärin 110 litraa. Lahdessa omakotitaloasukkaiden veden myynti tippui 8 % sekä rivi- ja kerrostaloasujien 3 % edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden veden myynti laski noin 2 %, kun taas palvelusektorilla veden myynti nousi noin 2 %.
Omakotitaloasukkaiden veden myynti tippui Lahdessa
8 %
edellisvuoteen verrattuna
Liittyjien määrä romahti
Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset, korkea inflaatio, korkojen nousu ja rahapolitiikan kiristyminen vaikuttivat keskeisesti vuoden 2023 rakennusalan ahdinkoon. Uusien liittyjien määrä romahti Lahdessa 72:n, kun uusia liittyjiä on parhaimmillaan ollut 2,5 kertaa enemmän.
Vesihuoltomaksut ovat Lahdessa keskimääräistä edullisempia valtakunnalliseen tasoon verrattuna
Vesihuoltomaksujen tarkoituksena on kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kohtuullinen tuotto, toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Vertaamme vesi-, jätevesi- ja perusmaksun suuruutta vuosittain vastaavankokoisiin vesilaitostoimijoihin Suomessa. Yhtiön perimät maksut ovat alle valtakunnallisen keskitason ja noin 12 % alle keskiarvon verrattuna muihin vertailuryhmän toimijoihin.
Veden etäluentaan siirtyminen on merkittävä digitaalinen harppaus
Olemme selvittäneet kattavasti veden etäluennan mahdollisuuksia viime vuosien aikana. Veden etäluentaan siirtyminen on merkittävä digitaalinen harppaus vesihuoltoalalla, jonka on mahdollistanut etenkin akkutekniikan kehittyminen, joita etäluettavissa vesimittareissa hyödynnetään. Näemme etäluettaviin vesimittareihin siirtymisen investointina tulevaisuuteen, joka tulee parantamaan niin asiakaspalveluamme kuin vesihuollon omaisuudenhallintaa.
Olemme käynnistäneet etäluettavien vesimittareiden asennukset vuoden 2024 alusta. Tavoitteenamme on asentaa ensimmäisen vuoden aikana 1000 etäluettavaa mittaria. Aluksi asennamme asiakkaillemme Axioman vesimittareita, jotka hyödyntävät tiedonsiirtona Digitan LoRa-verkkoa sekä tulevaisuudessa NB-IoT:tä.
Veden etäluennan ansiosta asiakkaidemme veden kulutuksen seuranta helpottuu ja muuttuu reaaliaikaiseksi. Etäluettavat vesimittarit mahdollistavat samalla veden kulutuksen tarkemman mittauksen, joka näkyy asiakkaille selkeämpinä laskutuskäytäntöinä.
– Asiakkaillemme kiinteistön veden kulutustiedot näkyvät myös jatkossa Minun Aquani -palvelusta reaaliaikaisesti aikaan ja paikkaan katsomatta. Tämä parantaa esimerkiksi kiinteistössä mahdollisesti esiintyvien vuotojen todentamista, jolloin asiakkaat pystyvät reagoimaan niihin nopeammin ja saaden aikaan kustannussäästöjä, kertoo Toivonen.
Case
Tekoäly on asiakaspalvelumme dynaaminen työkaveri
Asiakaspalvelussamme on otettu käyttöön AI Agentti sähköpostien käsittelyyn. AI Agentti on tekoälyratkaisu, joka ymmärtää luonnollista kieltä ja sillä on dynaaminen taustamuisti, jota voidaan kouluttaa tekstidatalla.
AI Agentti on optimoitu vuorovaikutteiseen keskusteluun ja sen äänensävyyn sekä vastausten pituuteen pystytään vaikuttamaan. AI Agentti muodostaa sähköpostin luonnoskansioon automaattisesti vastausehdotuksen perustuen asiakkaan alkuperäisen viestin sisältöön ja kontekstiin. Asiakaspalvelussamme asiakasvastaavat tarkastavat vastauksen ennen sen välittämistä asiakkaalle.
Saneerausinvestoinneilla varmistamme asiakkaillemme hyvän veden laadun sekä verkoston häiriöttömän toiminnan
Lahti Aqulla on yhteensä vesihuoltoverkostoa noin 2140 km. Vuonna 2023 saneerasimme verkostoja yhteensä 4,7 milj. eurolla, eli noin 13 km. Merkittävimmät saneerauskohteet sijoittuivat Riihelään Matkamiehenkadulle, Kärpäseen Kiekkostenkadulle, Liipolaan Pihtikadulle, Renkomäkeen Valokadulle ja Ahtialaan Kymmenkunnantien alueelle
– Saneerausta ohjaa uskottava ja realistinen pitkän aikavälin investointiohjelma, jotta osaamme kohdistaa saneeraustoimet oikeisiin paikkoihin nykyaikaisin omaisuudenhallinnan menetelmin, kertoo Lahti Aquan tekninen johtaja Janne Mäki-Petäjä.
Uutta vesihuoltoverkostoa rakensimme Lahdessa verrattain vähän, noin 1,4 km vuoden 2023 aikana. Verkoston uudiskohteiden määrän ennustetaan muutoinkin laskevan tulevaisuudessa.
Case
Saneerasimme jätevesiviemärin junaraiteiden alla junaliikenteen häiriintymättä
Lahden matkakeskuksen kupeessa Jaksonkadulla junaradan alitse kulkeva jätevesiviemäri oli tullut käyttöikänsä päähän. Saneerausta ei voitu kuitenkaan tehdä sujuttamalla ongelmallisten rakenteiden ja kaivojen haastavien sijaintien vuoksi, jotka sijaitsevan junaraiteiden alla.
Radan alitse päätettiin rakentaa uudet putkilinjat sekä jätevedelle että hulevedelle. Näiden lisäksi päätettiin tehdä myös uusi vesijohto. Saneerausurakkaa suunniteltaessa totesimme, että saneerauskohteen kohdalla sijaitsee vierekkäisiä raiteita yhteensä 12 kpl. Työ piti luonnollisesti tehdä ilman, että junaliikenne häiriintyy. Uudet putkilinjat rakennettiin kaivamattomalla tekniikalla, vasaraporaamalla. Radan alitse porattiin kolme teräksistä suojaputkea, joiden sisälle asennettiin virtausputket, jätevesiviemäri, hulevesiviemäri sekä vesijohto. Porauksen pituus oli kaikkiaan noin 80 m.
Työt sujuivat mallikkaasti väliaikaisjärjestelyin, ja putket saatiin asennettua ilman junaliikenteelle aiheutettua harmia. Vesihuolto alueella toimi työn aikana normaalisti.
Case
Saneerasimme Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon mädättämöt onnistuneesti
Ali-Juhakkalan puhdistamon molempien mädättämöiden rakenteille tehtiin vuonna 2020 kuntotutkimus, joka osoitti, että mädättämöreaktoreiden sisäpuoliset betonirakenteet ovat saneerauksen tarpeessa.
Vuonna 2023 saneerasimme mädättämöt, mikä edellytti reaktoreiden sisäpuolisten betonitöiden lisäksi sisäisen putkiston uusimisen sekä mädättämön sekoittimien kuntokartoituksen ja vaadittavat korjaustyöt. Mädättämöt saneerattiin vuorotellen, jotta toinen reaktoreista oli koko ajan tuotantokäytössä tuottaen biokaasua lämpökattilassa poltettavaksi. Urakka alkoi keväällä ja työ kesti vuoden loppuun.
Saneerauksen myötä mädättämöreaktorit saivat reilusti lisää elinkaarta. Mädättämöiden tyhjentäminen on sen verran haastava urakka, että seuraavan kerran se on tarkoitus tehdä 15 vuoden kuluttua, jolloin tarkastetaan rakenteiden kunto uudelleen.
Katsaus tytäryhtiö Labio Oy:n toimintavuoteen
Kahden edellisen tilikauden erinomaiset tulokset antoivat vuodelle 2023 hyvät lähtöasetelmat. Odotukset käsiteltäville jätemäärille sekä kaasuntuotannolle olivat korkealla.
Vuosi käynnistyi, kun Labion tuottamalle biokaasulle myönnettiin kestävän biopolttoaineen sertifiointi ISCC:n (International Sustainability Carbon Certification). ISCC keskittyy kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen arvoketjussa, kestävään maankäyttöön, luontotyyppien suojeluun ja raaka-aineiden tuotannon sosiaaliseen kestävyyteen. Labion ISCC-sertifioitu kaasu on valmistettu kestävistä jäteraaka-aineista.
Kesällä teimme päätöksen lopputuotteiden laatujärjestelmän, Laatulannoite 2.0 rakentamiseksi yhdessä sidosryhmien kanssa. Hankkeen toteuttamisesta ja rahoituksesta vastaa Suomen biokierto- ja biokaasu ry ja sen arvioidaan olevan käytössä vuoden 2025 alusta.
Lokakuussa 2023 astui voimaan kansallinen lannoiteasetus. Lannoiteasetuksessa uudet tuoteluokat koostuvat ns. ainesosaluokista, jotka Ruokavirasto hyväksyy. Labiolla prosessoitavat lannoitevalmisteiden raaka-aineet eli biohajoavat jätteet tulee olla hyväksyttyinä Ruokaviraston ylläpitämässä luettelossa. Tämä asettaa jatkossa rajoituksia vastaanotettaviin materiaaleihin.
Lannoiteasetus mahdollistaa tuhkan käytön metsälannoituksessa, mutta kompostia tuhkan sekaan voidaan laittaa maksimissaan 10 %. Metsälannoituksen edistämiseksi tehtävää työtä on kuitenkin syytä jatkaa, jotta saisimme biohajoavien jätteiden käsittelyssä muodostuvat ravinteet parhaiten hyötykäyttöön. Peltokäyttöön komposteja on edelleen mahdollista toimittaa ja maanviljely pysyneekin tärkeimpänä jakelukanavana vielä pitkään.
Labio tunnetaan asiakkaidensa keskuudessa luotettavana toimijana, jonka palveluasenne on kohdillaan. Tästä kertoo erinomainen asiakastyytyväisyyskyselyn tulos. Hyvän palvelun tae onkin omistautunut henkilökuntamme, jonka yhteinen päämäärä on selvillä.
Yhteistyöterveisin
Niko Wassholm
tytäryhtiö LABIO Oy:n toimitusjohtaja
Case
Orgaanisen Putretti-metsälannoitteen pilotlannoitukset käynnistyivät
Kiertokuja-hanke päättyi elokuussa, jonka puitteissa tutkimme kompostin ja puun poltossa syntyvän tuhkan jalostamista Putretti-metsälannoitteeksi. Hankkeen aikana laskettiin kannattavuutta lannoitetehtaalle, jossa kompostin ja tuhkan seos rakeistetaan. Valmistimme Putrettia jauhemaisessa muodossa noin 100 tonnin koe-erän, jonka ilmalevityksiä varten saimme Ruokavirastolta koetoimintaluvan. Putretin testaamiseksi etsimme asiasta kiinnostuneita metsänomistajia, ja löysimme koekäyttäjiksi kolme metsätilaa Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelta. Levitykset suoritettiin syksyn aikana onnistuneesti ja parhaillaan odotamme tuloksia kasvuvasteen muodossa verrattuna lannoittamattomaan verrokkimetsään.