Ympäristövastuu
Katsaus tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy:n toimintavuoteen
Vuoden 2023 alusta vesihuollon operointi laajeni Iitin kunnan alueelle, mikä luonnollisesti lisäsi kokonaistyömäärää ja näkyi kustannusten kasvuna edelliseen vuoteen verrattuna. Tilanne tulee kuitenkin tasaantumaan, kun alue saadaan alkututustumisen jälkeen suunnitelmallisen ja ennakoivan kunnossapidon piiriin.
Vesihuollon tuotantokustannukset muutoinkin olivat inflaation myötä kasvussa. Kustannusten nousua saatiin hiukan hillittyä neuvottelemalla verottajalta uusi tulkinta jätevedenpuhdistamoiden sähköveroluokasta. Puhdistamoiden biokaasun tuotanto tulkitaan nyt kierrätysteollisuudeksi ja biokaasutuotannon osuus, noin 20 % puhdistamoiden sähkökulutuksesta, voidaan ostaa edullisemmalla veroluokalla.
Vuonna 2023 turvallisuus- ja riskitilanne valtakunnallisesti muuttui heikompaan suuntaan ja heijastui myös vesihuoltotoimintaan. Alkuvuodesta 2023 pelkona oli valtakunnallinen sähköpula ja sähkönsäännöstely, johon varauduimme yhdessä sähköntoimittajien kanssa. Onneksi äärimmäinen tilanne jäi toteutumatta, eikä sähkön niukkuus vaikuttanut vesihuoltopalveluiden tuottamiseen muutoin kuin kasvaneina kustannuksina. Kansainvälisen turvallisuustilanteen vuoksi pelättiin myös tahallista terrorismi- tai kyberuhkaa kriittiseen infraan, johon myös vesihuolto kuuluu. Tähän liittyen tiedostusvälineissä kerrottiinkin Päijät-Hämettä koskeva oikeuskäsittely, jossa käsiteltiin suunniteltua terrori-iskua kriittiseen infraan mukaan lukien eräs vesihuoltokohde, joka ei kuitenkaan ollut suoraan yhtiön vastuulla olevaa tekniikkaa.
Uhkakuvien takia nostimme mm. valmiutta ja harjoittelimme viestinnän toimivuutta ja yhteistyötä seudullisesti niin viranomaisten kuin Lahden ja Hollolan kuntien edustajien kanssa. Lisäksi hankimme yhtiön käyttöön valtakunnallisessa käytössä olevan viranomaisviestintäkanavan (Virve).
Panostimme myös työturvallisuuteen aiempaa enemmän. Viimeistelimme kaikkien työtehtävien riskikartoitukset ja nykyaikaistimme työturvallisuuspuutteiden ilmoittamisen. Nyt vähäisenkin turvallisuuspuutehavainnon voi ilmoittaa kätevästi kännykän QR-koodia klikkaamalla. Lisäksi työturvallisuusprosessien toimivuutta varmistavat säännölliset turvallisuuskierrokset työkohteissa.
Yhtiön henkilöstöstä eläköityi vuoden aikana neljä kokenutta ammattilaista, joita korvaamaan teimme jo hyvissä ajoin rekrytointeja. Tavoitteena oli varmistaa ennakoidusti osaamisen ja turvallisten työtapojen siirtyminen uusille työntekijöille. Koko henkilöstö ansaitseekin suuret kiitokset vastuullisesta ja ammattitaitoisesta työstä vesihuollon toimivuuden turvaamisesta Lahdessa, Hollolassa ja Iitissä.
Yhteistyöterveisin
Hannu Mustonen
tytäryhtiö Aqua Palvelun toimitusjohtaja
Case
Otimme käyttöön karttapohjaisen tilannekuvasovelluksen
Kokonaisuutena Aqua Palvelun toimintaan saatiin lisää systemaattisuutta, kun otimme käyttöön karttapohjaisen tilannekuvasovelluksen. Sovelluksen avulla vesihuollon tilannetietoa pystytään pitämään yllä ja jakamaan ajantasaisesti koko Lahti Aqua -konsernin henkilöstölle, jolloin tieto yllättävistä vesihuollon häiriötilanteista, esimerkiksi vesijohtovuodoista on kaikkien tiedossa heti. Tämä helpottaa resurssointia sekä korjaus- ja viestintätoimenpiteiden suunnittelua, kun pääsemme käynnistämään työt välittömästi, reaaliaikaisen tilannekuvan mukaisesti. Mainitsemisen arvoista on, että tilannekuvasovellus koodattiin konsernin oman IT-asiantuntijan toimesta tekoälyä hyödyntäen.
Saamme tarjota asiakkaillemme maailman puhtainta hanavettä
Lahden seudun ensiluokkainen pohjavesi antaa loistavan lähtökohdan vedentuotannolle koko operointialueellamme. Vuonna 2023 tuotetun veden määrä lahtelaisille oli 7,9 milj. m3, hollolalaisille 0,97 milj. m3 ja iittiläisille 0,27 milj. m3.
Vaikka pohjavesi kelpaisi sellaisenaan juotavaksi, aiheuttaa ihmisen toiminta kuitenkin riskejä pohjaveden pilaantumiselle. Näihin riskeihin olemme varautuneet ja tekemiemme riskinarviointien perusteella tarkkailemme veden laatua aktiivisesti niin vedenottamoilla, verkostosta, vesisäiliöistä kuin pohjavesistä. Iitissä pohjavedessä on luontaisesti korkea fluoridipitoisuus, minkä takia vesi käsitellään käänteisosmoosilla ennen verkostoon johtamista.
Vuonna 2023 otimme omavalvontanäytettä Lahdessa noin 440, Hollolassa 340 ja Iitissä 65. Näiden lisäksi verkostovedestä ja vedenottamoilta otettiin viranomaisten toimesta valvontanäytteitä yhteensä noin 140.
– Kuluneen vuoden aikana päivitimme Iitin varautumissuunnitelman yhteensopivaksi Lahti Aquan operointimallin kanssa. Lisäksi harjoittelimme koko vedentuotanto- ja jakeluyksikön kanssa vedenottamolla ja paineenkorotusasemalla häiriötilannetta, jossa varavoiman ja verkoston erityisjärjestelyiden avulla turvataan Päijät-Hämeen keskussairaalan veden saanti Lahdessa, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun vedentuotannon ja -jakelun käyttöpäällikkö Venla Avelin.
Vesihuollon häiriötilanteissa venttiileiden toimivuudella on suuri merkitys
Vesijohtoverkostossa tapahtuu joka vuosi erilaisista syistä johtuvia pieniä ja suuria vesijohtovuotoja. Vuonna 2023 korjasimme yhteensä 19 runkovesijohtovuotoa, joista lähes puolet havaitsimme automaattisen valvonnan ja maastoetsintöjen avulla. Verkostojen ennakoivalla kunnossapidolla saimme vuodot korjattua pienin asiakasvaikutuksin.
– Lisäksi testasimme yli 600 runkovesijohdon sulkuventtiilin toimivuuden. Kuntotarkastuksissa painotettiin kriittisten päävesijohtojen venttiileitä, jotta saimme toimimattomat venttiilit korjattua hallitusti. Tarkastusten avulla mahdollisissa häiriötilanteissa verkosto saadaan nopeammin hallintaan, kun toimivat venttiilit ovat ennalta tiedossa, mainitsee Avelin.
Case
Verkoston kunnon mittarina toimii vuotovesiprosentti
Verkoston kuntoa ja toiminnan energiatehokkuutta kuvaa parhaiten vedenjakeluverkoston vuotovesiprosentti, joka kertoo kuinka paljon vettä vuotaa vesijohdoista ulospäin. Pieni vuotavuus tarkoittaa säästöä sähkön käytössä noin 600 MWh eli yhteensä noin 30 sähkölämmitteisen omakotitalon verran. Lahdessa ja Hollolassa on Suomen vesilaitosten keskiarvoon (17 %) verrattuna matala vuotovesiprosentti. Vuonna 2023 verkoston vuotavuus oli Lahdessa 8,0 %, Hollolassa 16,4 % ja Iitissä 20,8 %.
– Säästetty sähkönkulutus näkyy suoraan meidän tuotetun vesikuution hiilijalanjäljessä. Vedentuotannon hiilijalanjälki koostuu noin 90 %:sesti pumppaukseen käytetyn sähkön hiilipäästöistä, joten panostaminen energiansäästöön sekä sähkön tuotantotavan valintaan pienentävät tehokkaimmin vesikuution hiilijalanjälkeä, laskee Avelin.
Selvitimme vesihuoltotoimintamme hiilijalanjäljen
Keskivertoasukkaan vesihuoltopalveluiden käyttö aiheuttaa noin
54
kgCO2-ekv
hiilijalanjäljen vuodessa.
Suomalaisessa vesihuollossa kestävä kehitys ja ilmastoneutraalius on otettu keskeiseksi tavoitteeksi. Esimerkiksi Vesilaitosyhdistyksen strategisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali vesihuolto Suomessa vuonna 2030. Vesihuoltotoiminnan hiilijalanjälki kuvaa Lahti Aquan toiminnasta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä. Tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin ne ovat vertailukelpoisia muiden hiilijalanjälkensä laskeneiden yritysten kanssa.
Toiminta-alueellamme Lahdessa ja Hollolassa vesihuoltopalveluista aiheutuva hiilidioksidipäästö on noin 10 632 tnCO2-ekv vuodessa, mikä vastaa vain noin 0,5 % osuutta Lahti Aquan asiakkaiden kokonaishiilijalanjäljestä. Kun hiilidioksidipäästön suhteuttaa myytyyn vesimäärään vuonna 2023, on päästö myytyä vesikuutiota kohden (sis. jätevesi) 1 339 gCO2-ekv. Lahtelaiset käyttävät vettä vuorokaudessa keskimäärin 110 litraa asukasta kohden. Näin ollen keskivertoasukkaan vesihuoltopalveluiden käyttö aiheuttaa noin 54 kgCO2-ekv hiilijalanjäljen vuodessa.
84 % kokonaishiilijalanjäljestä aiheutuu jätevedenpuhdistusprosessissa syntyvistä päästöistä
Jätevedenkäsittely on vesihuoltotoiminnan merkittävin kasvihuonekaasujen päästölähde, jonka osuus kokonaishiilijalanjäljestä oli noin 84 % vuonna 2023. Vedentuotannon osuus kokonaishiilijalanjäljestä oli 10 %, ja jäljelle jäävä 7 % muodostuu verkoston rakentamiseen, ajoneuvojen käyttöön sekä jätteisiin liittyvästä ympäristökuormasta.
Kun tarkastelemme jätevedenpuhdistusprosessin hiilijalanjälkeä tarkemmin, 59 % hiilijalanjäljestä aiheutuu suorista päästöistä eli prosessissa syntyvästä metaanista ja typpioksiduulista. Loput 22 % aiheutuvat sähkönkulutuksesta, 15 % käytetyistä kemikaaleista ja 4 % lietteen jatkokäsittelystä.
Vedentuotannon osalta 92 % hiilijalanjäljestä muodostuu sähkönkulutuksesta, 6 % käytetyistä kemikaaleista ja loput 2 % lämmönkulutuksesta.
Suorat päästöt tulevat yrityksen omista tai sen hallinnoimista lähteistä. Sen sijaan epäsuorat päästöt ovat seurausta yrityksen toiminnasta, mutta päästölähteet ovat toisen yrityksen omistamia tai määräysvallassa.
Energiatehokkuus ohjaa toimintaamme niin viemäriverkostossa kuin jätevedenpuhdistamoilla
Operoimillamme alueilla on noin 1 200 km viemäriverkostoa, joiden järjestelmällisellä ennakkohuollolla on suuri merkitys.
– Vuoden 2023 aikana tv-kuvasimme verkostoa noin 14 km ja teimme Zoom-tutkimuksia lähes 60 km verran. Lisäksi teimme jätevedenpumppaamoiden säännöllisiä ennakkohuoltopesuja noin 530, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta vastaava käyttöpäällikkö Anni Meiseri.
Kuten vesijohtoverkoston, myös viemäriverkoston toiminnallista kuntoa kuvaavana tunnuslukuna pidetään vuotovesiprosenttia. Viemäreiden kohdalla vuotovesiprosentti kuvaa, kuinka paljon luonnon vettä pääsee jätevesiviemärin sisälle.
Vuonna 2023 viemäriverkoston vuotovesiprosentit olivat Lahdessa 38,7 %, Hollolassa 26,7 % ja Iitissä 67,3 valtakunnallisen keskiarvon ollessa yli 40 %. Jätevesiviemäreiden vuotavuuteen vaikuttaa kuitenkin kunnon ohella myös sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Viemäriverkoston mukana kulkeutuvilla sadevesillä on siksi merkittävä vaikutus jätevedenpuhdistamoilla käytettävien kemikaalien määrään ja energiankulutukseen. Ennakoivilla tutkimus- ja huoltotoimenpiteillä voimme vaikuttaa siihen, että saamme pidettyä viemäreiden vuotavuuden mahdollisimman pienenä.
Jätevedenpuhdistamoilla vuoden aikana käsitelty jätevesimäärä tarkoittaa noin 40 ämpärillistä sekunnissa
Kahdella suurimmalla puhdistamolla Ali-Juhakkalassa ja Kariniemessä käsiteltiin jätevesiä yhteensä 12,1 milj. m³. Lisäksi Hollolan jätevedet, Hämeenkosken aluetta lukuun ottamatta, johdettiin käsiteltäväksi Ali-Juhakkalaan ja Kariniemeen. Hämeenkoskella käsitelty jätevesimäärä oli 85 tm³ ja Nastolassa vastaavasti 1,1 milj. m³. Iitin alueen jätevedet ohjataan Vuolenkosken osalta Lahteen ja muun Iitin osalta Kouvolaan jatkokäsiteltäväksi. Iitin kokonaisjätevesimäärä oli vuoden 2023 aikana 0,6 milj. m3.
Jätevedenpuhdistamoilla mädätysprosessissa lietteestä syntyvä biokaasu hyödynnetään Kariniemessä ja Ali-Juhakkalassa lämmitysenergiana tarkoittaen, että laitokset ovat lämmön suhteen lähes omavaraisia. Vuonna 2023 biokaasua muodostui yhteensä 2,6 milj. m³, josta tuotettua lämpöä syntyi 11 656 MWh.
– Myimme tästä määrästä Lahti Energian kaukolämpöverkkoon 32 %. Myyty lämpö vastasi 250 omakotitalon (kerrosalaltaan 150 m²) vuosittaista lämmön tarvetta, kertoo Meiseri.
Lisäksi jätevedenpuhdistamoiden energiantarve katetaan yhä enenevässä määrin aurinkoenergialla. Aurinkovoimalaitokset ovat tuottavat energiaa sekä Ali-Juhakkalan että Nastolan jätevedenpuhdistamoilla.
Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolla on yhteensä noin
24 000 m3
prosessialtaita, mikä vastaa noin kymmentä olympiauima-allasta.
Case
Jätevedenpuhdistamoilla suoritettiin ELY:n määräaikaistarkastukset
ELY:n määräaikaistarkastukset pidettiin Ali-Juhakkalan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoiden osalta 27.11.2023 ja Hämeenkosken puhdistamon osalta 12.9.2023. Määräaikaistarkastuksessa käytiin läpi käsittelyvaatimusten toteutuminen vuosina 2022 ja 2023 sekä jätevedenpuhdistamolle tehdyt ja tulevat kehittämistoimet. Lisäksi kävimme läpi raportointia ja sen kehitystarpeita. Merkittäviä puutteita ei määräaikaistarkastuksissa havaittu.
Case
AnitaMOX:n avulla pienennetään rejektivesien typpikuormaa 80 %
Kariniemen jätevedenpuhdistamolla on ollut käynnissä rejektivesien erilliskäsittelyprosessi AnitaMoxin käyttöönotto. Käyttöönotossa on ollut haasteita, mutta nyt käyttöönotto on edennyt ja prosessiin ohjataan noin 40 % jätevedenpuhdistamolla syntyvistä rejektivesistä. AnitaMox-prosessin ollessa täydessä tuotannossa saadaan prosessilla vähennettyä energiatehokkaasti rejektivesien typpikuormitusta 80 %, minkä vuoksi jätevedenpuhdistusprosessien energiankulutus pienenee noin 20 %. Hanke on saanut rahoitusta Ympäristöministeriöltä.
AnitaMox-prosessi on kantoaineprosessi, jossa vapaana prosessialtaassa olevien kantoaineiden pinnalle muodostuu biofilmi, jossa typenpoisto tapahtuu. Prosessiin on käyntiinajovaiheessa tuotu puhtaiden kantoaineiden lisäksi siemenkantoainetta, jossa kantoaineen pinnalla on jo valmiina tarvittava biofilmi.